sunnuntai 14. joulukuuta 2014

torstai 18. syyskuuta 2014

Applen Health-sovelluksen julkaisu viivästyy kuun loppuun

Applen uusin mobiilikäyttöjärjestelmä iOS 8 tuli Suomessa jakoon eilisiltana (17.9).

Odotin kovasti uutta verstiota päästäkseni kokeilemaan uutta Health-sovellusta, mutta sitäpä ei ruudulle ilmaantunutkaan. :(

Syykin selvisi pian, iDownloadBlog:in artikkelin mukaan Health-frameworkiin oli päässyt useampikin bugi lipsahtamaan mukaan, joten Apple veti sen pois iOS 8:sta.

Applen kommenttien mukaan he pyrkivät korjaaman viat tämän kuun loppuun mennessä.

Apple kommentoi asiaa Financial Times:in San Franciscon kirjeenvaihtajalle Tim Bradshawlle sähköpostitse, Bradshaw puolestaan twiittasi sen eteenpäin omalle seinälleen.


Päivitystä odotellessa.


maanantai 15. syyskuuta 2014

Applen uusi Health-sovellus - mitä sillä voi tehdä?


Apple julkaisi tällä viikolla pitkään odotetun Apple Watch -älykellonsa ja iPhone 6:sen. Molempien terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvästä teknologiasta oli kohistu ennakkoon paljon, joten julkaisupölyn jo hieman laskeuduttua on aika luoda ensisilmäys näihin ominaisuuksiin. Mitä Applen Health -sovelluksella voi oikein tehdä?

Teknologia

Aiemmassa blogissani loin alustavan katsauksen sekä kellon että uuden puhelimen teknologioihin, mutta lyhyt kertaus lienee paikallaan tätä kirjoitusta varten: mitä Applen uusilla laitteilla voi mitata?

Lyhyesti: Apple Watch mittaa sykettä ja liikettä, iPhone 6 puolestaan M8-apuprosessorinsa ja siihen liitettyjen antureidensa (liikeanturi, gyroskooppi, barometri, kompassi) avulla liikettä, suuntaa ja ilmanpainetta (korkeutta). Puhelimen GPS-antennin ja WLAN-piirin avulla saadaan paikkatieto.

Eli varsinainen terveyteen ja liikuntaan liittyvä Applen mittaustieto on liike-, paikka-, suunta-, syke- ja asentodataa. Muu data kerätään joko käyttäjän itsensä syöttämänä tai kolmansien osapuolten tekemien sovellusten avulla joiden täytyy olla yhteensopivia Health-sovelluksen kanssa. Tätä tarkoitusta Apple on kehittänyt sovelluskehittäjille HealthKit-ohjelmointirajapinnan, jota kautta data luetaan ja tallennetaan Health-sovellukseen.

Health-sovellus

Kuva: Applen Health-sovellus on monipuolinen terveystiedon varasto ja hallintasovellus
joka jakaa ja tallentaa terveysdataa eri sovellusten ja laitteiden välillä. 
Piirsin yllä olevan kuvan kuvaamaan Health-sovelluksen keskeisiä ominaisuuksia. Health-sovelluksen tärkein ominaisuus on sen kyky tallentaa ja jakaa terveysdataa. Health-sovelluksen sisällä on nimittäin HealthStore-tietokanta jonka rajapintoihin eri tietolähteet voidaan liittää. Tietokannasta voidaan ottaa varmuuskopio Applen iCloudiin.

Aluksi Health-sovellukseen voi suoraan tallentaa dataa ainoastaan Bluetooth LE -sykeantureista sekä iPhone 6:sen M8-apuprosessorista (ilmeisesti myös iPhone 5:n M7-prosessorista). Muuten data saadaan kolmansien osapuolten älypuhelinsovellusten kautta, jotka puolestaan voivat kyllä kerätä dataa mistä tahansa laitteesta tai tietolähteestä.

Sovelluksen tietoja voi tarkastella ja käyttää neljän eri välilehden kautta jotka ovat 'Dashboard', 'Health Data', 'Sources', ja 'Medical ID'. Katsotaan näitä ominaisuuksia seuraavassa hieman tarkemmin, aloitetaan Dashboard:ista.

Dashboard


Kuva: Dashboard-välilehdellä käyttäjä voi tarkistella mitä tahansa
Health-sovellukseen tallennettua dataa graafisessa muodossa.

Dashboard-välilehdellä käyttäjä voi tarkistella mitä tahansa Health-sovellukseen tallennettua dataa graafisessa muodossa. Jokainen kuvaaja on widget-jota klikkaamalla saa sen kaiken datan näkymään rivimuodossa, dataa voi syöttää sen avulla käsin, datanjako-ominaisuudet voi määrittää, ja datan voi myös sulkea tai poistaa Dashboardilta. Mitään varsinaisia terveysvinkkejä, ohjeita tai muita hyötyjä Dashboard ei tarjoa - datan tulkinta jää käyttäjälle.

Health Data

Kuva: Health-sovelluksen Health Data -välilehdellä on useita osioita joista
käyttäjä voi hallita ja tarkastella tärkeimpiä terveystietojaan.
Health Data -välilehti antaa nimensä mukaisesti käytäjälle pääsyn useisiin eri osioihin, joista käyttäjä voi edelleen hallita ja tarkastella tärkeimpiä terveystietojaan. Osiot ovat, vapaasti kääntäen, Kehonmittaukset, Liikunta, Minä, Ravinto, Laboratoriotulokset, Uni ja Tärkeät elintoiminnot. Listaan seuraavaksi näiden osioiden sisälläänpitämät tiedot (sikäli kuin olen saanut ne eri verkkolähteistä selville. Ensi viikolla tiedot ominaisuuksista tarkentuvat kun USA:ssa Health-sovellus pääsee tarkempaan syyniin)

Body Measurements

'Kehonmittaukset'-osiossa ovat tiedot kehonpainoindeksistä (KPI, BMI), kehon rasvaprosentista, pituudesta, painosta ja kiinteästä painosta (muu paino kuin kehon rasva).

Fitness

Fitness-osiossa voi tarkastella ja hallita tietoja jotka liittyvät päivän aikana kuljettuun matkaan, kulutettuihin kaloreihin, aktiivisuuslaskuriin, noustujen porrasaskelten määrään, askelmäärään, perusaineenvaihdunnan kulutukseen kaloreina, ja NikeFuel-aktiivisuuteen!

Me

'Minä'-osiossa on käyttäjän ikä, sukupuoli ja veriryhmä.

Nutrition

Nutrition, eli 'Ravinto'-osiossa voidaan tarkastella ja tallentaa ainakin käyttäjän nauttimat hiilihydraatit (yhteensä, sokerit ja kuitu eroteltuna), proteiini, rasva (yhteensä, ja eroteltuna tyydyttyneisiin, monityydyttmättömiin, kertatyydyttymättömiin rasvoihin), kolesteroli, natrium, vitamiinit (A, B6, B12, C, D, E, K) ja kalsium.

Results

Results eli 'Laboratoriotulokset' tietueeseen tallentuvat ainakin verensokeri, veren alkoholi! ja perfuusioindeksi (PI) eli veren virtauksen suhteellinen voimakkuus ääreisverenkierrossa. PI- arvosta on hyötyä erityisesti kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden tilan arvioinnissa. Julkitullut lista on melko lyhyt, ja ilmeisesti tänne tallentuu paljon muitakin laboratoriotuloksia.

Sleep 

Sleep-tietueesta ja sen käytöstä on niukasti tietoa. Applen iOS 8-kehittäjän ohjeessa, on Sleep-kategoroita mainittu vain yksi 'Sleep Analysis'. Sleep näyttää siis nojaavan hyvin vahvasti kolmansien osapuolien sovelluksiin ja antureihin datan tallennuksessa.

Vitals

Vitals eli 'Elintoiminnot' otsikon alle tallentuvat ainakin syketasot, happisaturaatio eli veren punasoluihin sitoutunut hapen suhteellinen määrä, hengitystaajuus, ruumiinlämpö ja sykevälivaihtelut.

Sources

Health-sovellus voi hakea tietoa monesta eri lähteestä, ja niitä hallitaan 'Sources'-välilehdellä.

iOS 8:n ensimmäisessä versiossa ainoa suoraan tuettu anturilähde on Bluetooth LE-teknologiaan yhteensopiva sykeanturi, kuten vaikkapa Applen oma Apple Watch tai esim. Polarin H7-sykevyö.

Muuten datalähteet ovat kolmansien osapuolten tekemiä sovelluksia, joiden data voidaan nyt tallentaa Health-sovellukseen. Muut sovellukset voivat myös hakea dataa Health-sovelluksesta, mutta käyttäjän täytyy tämä erikseen hyväksyä. Yhteinen tietokanta ja rajapinta on hyvä uutinen ohjelmistokehittäjille, jotka voivat kirjoittaa koodin nyt vain yhtä rajapintaa vasten sen sijaan että tekisivät sen joka sovellukselle erikseen. Jos esimerkiksi Niken urheilusovellus haluaa kysyä painotietoja, kysyy se niitä Health-sovellukselta jonne puolestaan älyvaakavalmistaja Withingsin sovellus on saattanut tiedot tallentaa.

Medical ID

Käyttäjä voi tallentaa tärkeimmät terveydentilansa tiedot 'Medical ID'-välilehdelle, mm. syntymäajan, terveydentilaan vaikuttavat tekijät ja havainnot, allergiat ja allergiset reaktiot, lääkityksen, yhteyshenkilön hätätilassa, veriryhmän, elinluovutus tiedot, painon ja pituuden.

Huomionarvoista on, että käyttäjä voi määrittää 'Medical ID':n lukitusnäytökseen, jolloin käyttäjän menettäessä tajuntansa voivat auttajat nähdä ensiapuun tarvittavat tärkeimmät tiedot suoraan hänen puhelimestaan
Kuva: Applen Health-sovellus sisältää ensiapuun tarvittavan hyödyllisen
'Medical ID'-näyttötilan, jonka voi määrittää myös puhelimen lukitusnäytöksi.
Yhteenveto

Alustava tarkastelu Applen Health -sovelluksesta oli mielestäni yllättävä: Apple ei ole yrittänytkään tehdä itse kaiken kattavaa terveyssovellusta, vaan se tarjoaa yhteisen tietokannan ja rajapinnan oman ekosysteeminsä sovelluskehittäjille innovoida oman tietokantansa ominaisuuksien päälle.

Loppukäyttäjälle Health-sovelluksesta tulee hieman tyhmä olo: tässäkö tämä nyt olikin? Sovellus nimittäin ei itsessään palvele juurikaan loppukäyttäjää kertomalla mitä hänestä kertynyt data oikein tarkoittaa ja miten sitä pitäisi soveltaa. Sen vuoksi pitäisin Health-sovelluksen ehkä tärkeimpänä hyötynä loppukäyttäjälle 'Medical ID'-ensiapunäyttöä, josta on mahdollisessa hätätilanteissa tärkeää apua.

Ylipäätään sovellus kuitenkin herättää käyttäjissä varmasti mielenkiintoa, sillä se on kiinteä osa iOS 8-käyttöjärjestelmää joka tulee väistämättä uusimpiin Applen laitteisiin päivityksen yhteydessä. Kehittäjille ja yrityksille pidän sovellusta valtavan hyvänä askeleena datojen yhteensovittamisessa ja uusien innovaatioiden luomisessa. Ja hyvin nopeasti nämä innovaatiot palvelevat myös loppukäyttäjää.

Seuraavassa blogissani kerron enemmän mitä hyötyä yritykset saavat Applen terveyssovelluksesta, sekä mitä haasteita terveysdataan Applen ekosysteemissä liittyy.



Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Apple Watch ja iPhone 6 - terveysteknologiaa niin että ranteet paukkuu?


Apple julkaisi tänään 9.9. kaksi merkittävää uutta laitetta; iPhone 6:n (kahdella eri kokoisella näytöllä, 4,7 " ja 5,5 ") sekä Apple Watchin. Jo etukäteen oli ennakoitu, että laitteissa on runsaasti uusia ominaisuuksia kehonmittauksen ja hyvinvointiin.  Mitä laitteet pitävät sisällään, ja mitä nämä uutuudet käytännössä tarkoittavat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta?

Käsittelen tässä blogissa ensisijaisesti näiden laitteiden teknologiaa, sovellukset ja hyödyt seuraavat pian seuraavassa blogissani.

Applen tarjoma hyvinvointikokonaisuus

Kuva: iPhone 6:sen saa kahden kokoisena, 4,7 ja 5,5 tuuman näytöllä.
Ensinnäkin voidaan todeta, että kysymyksessä on oikeastaan terveysdatan keruujärjestelmä pikemminkin kuin kaksi erillistä ja erikseen toimivaa laitetta. Apple Watch tarvitsee nimittäin toimiakseen iPhone 5:sen, 5c:n, 5s:n, 6:sen tai 6 Plussan. Puhelimissa pitää puolestaan olla asennettuna Applen uusin mobiilikäyttöjärjestelmä, iOS 8. Järjestelmä muodostuu siis älykellosta ja -puhelimesta, niiden ohejlmistoista sekä Applen pilvipalveluun iCloudiin kerääntyvästä datasta. Pilkon siis järjestelmän osiin, ja aloitetaan laiteteknologiasta.

Laiteteknologia

Apple Watch (AW) pitää sisällään kolmiakselisen kiihtyvyysanturin sekä kellon takaseinässä olevan optisen sykeanturin. Antureiden tuottama data kerätään Applen kelloon ja puhelimeen vartavasten kehitettyyn Activity App:iin. Data kellon ja puhelimen välillä siirtyy Bluetooth LE radioteknologiaa hyödyntäen. AW:n Activity sovellus hyödyntää paikan määrittämiseen iPhonen GPS- ja WLAN-piirien dataa. iPhone 6:ssa on puolestaan em. piirien lisäksi neljä eri anturia: barometri ilmanpaineen mittaamiseen, kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi liikkeen tunnistamiseen, sekä kompassi suunnan määrittämiseen. iPhonen muiden toimintojen suorituskyvyn varmistamiseksi Apple on varustanut antureiden tuottaman datan käsittelyä varten oman M8-apuprosessorin, jolloin laitteen 64 bittisen A8-tuplaydinprosessorin laskentateho vapautuu muuhun käyttöön.

Kuva: iPhonen anturit tunnistavat korkeuden vaihtelun, liikkeen sekä puhelimen asennon. Antureiden keräämää dataa hyödynnetään Activty- ja Health-sovelluksissa, mutta myös muissa sovelluksissa kuten esim. panoraamavalokuvauksessa.

Kellon mekaaniset ominaisuudet, lataus ja sykemittari


Kuva: Apple Watch Sport on alumiinikuorinen ja piriteän värinen erityisesti liikkuville ihimisille suunnattu älykello.
Apple on kehittänyt oman alumiiniseoksen (7000 Series) erityisesti Apple Watch Sportia varten. Sen väitetään olevan jopa 60% standardiseosta kestävämpää, ja silti kevyttä. Kellon näyttöä suojaa lasi, jonka Apple on nimennyt räväkästi Ion-X lasiksi. Lasi on tehty alumiinin ja piin seoksesta, ja sen pintarakennetta on muutettu molekyylitasolla niin että pinnan ionit ovat isompia kuin normaalilasissa. Tämän pitäisi parantaa kulutus- ja naarmunkestävyyttä. Kahdessa muussa Apple Watch -älykellotyypissä lasi on hiottu safiirista.

Applen kellon julkaisun yhteydessä ei vielä ilmoitettu tarkempia laitetietoja laitteen painosta, koosta tai akunkestosta. Ainoa julkaistu mitta oli kellotaulun koko, joiden mitoiksi annettiin 38 ja 42 mm. Erään twiittaajan julkaisema kuva omasta naisten korurannekellosta Apple Watchin vieressä antaa jotain käsitystä laitteen koosta. Laitteen koko ja design tulee varmasti jakamaan mielipiteitä.

Kuva: Apple Watch verrattuna normaaliin naisten korurannekelloon.

Akun kestoa ei myöskään ilmoitettu, ja se on herättänyt usean kommentoijan epäilyksiä. Samsungin vuosi sitten julkaistu ensimmänen älykello epäonnistui tässä suhteessa pahoin, joten epäluulo on sikäli perusteltua. Apple Watch ladataan erillisellä latauskaapelilla joka kiinnittyy magneettisesti laitteen takakuoreen.


Kuva: Apple Watch ladataan erillisellä latauskaapelilla joka kiinnittyy magneettisesti laitteen takakuoreen.

Kellon takakansi on mielenkiintoinen uutuus - optinen sykeanturi. Laitteessa on sekä näkyvää että infrapunavaloa tuottavat ledit, joiden lähettämää ja ihosta takaisin heijastuvaa valosäteilyä mitataan fotodiodeilla. Takakannen anturit ovat suojattu Sport-mallissa Ion-X lasilla, muissa malleissa lasi on safiiria.

Kuva: Apple Watch mittaa sykettä optisesti näkyvällä ja infrapunavalolla.
Optista sykemittausta on yritetty ja yritetään jatkuvasti - toistaiseksi tulokset ovat olleet vaihtelevia, ja mittauksen luotettavuus on ollut kyseenalainen. Onkin mielenkiintoista nähdä onko Apple onnistunut viimein poistamaan monta käyttäjää kiusaavan rintasykepannan, kuinka tarkka ja luottava mittaus on, kuinka usein sykettä mittaaan, ja mitä se vaikuttaa virrankulutukseen. Yksittäisistä mittauksista ja antureista odotan tätä kaikkein eniten.

Laitteiden ohjelmointi ja tiedon tallennus pilveen.

Laitteiden tuottamaa dataa voidaan tarkastella kellossa Activity-sovelluksessa, puhelimen sovellus on nimeltään 'Fitness'. Pelkästään puhelimessa käytetään Health-sovellusta, joka puolestaan tallentaa datan iCloudiin. Apple tarjoaa kolmannen osapuolen kehittäjille WatchKit ja HealthKit -ohjelmointirajapinnat. HealthKit rajapinnan määrittelyssä datalle annetaan datan yksikkö, määrä ja tyyppi, sekä menetelmät datan käsittelyä ja tallentamista varten. WatchKit-ohjelmointirajapinnan avulla hallitaan ja luodaan kelloon tehtäviä sovelluksia, ja puhelimen ja kellon datansiirtoa.

Applen omat sovellukset - Activity, Workout, Fitness ja Health

Applen järjestelmään liittyy neljä Applen itsensä toteuttamaa sovellusta: Activity, Workout, Fitness ja Health. Kolme ensimmäistä liittyvät erityisesti kelloon, ja sovelluksissa on myös iPhonea varten omat käyttöliittymänsä.
Kuva: Apple Watch:in Activity App, joka näyttää kellon ja puhelimen mittaaman energiakulutuksen kaloreina, päivittäisen reippaan liikunnan määrän, sekä onko käyttäjä muistanut olla jalkeilla riittävästi päivän aikana.
Activityn avulla voidaan näyttää se graafisesti kellon ja puhelimen mittaaman energiakulutuksen kaloreina, päivittäisen reippaan liikunnan määrän, sekä onko käyttäjä muistanut olla jalkeilla riittävästi päivän aikana.

Energiankulutus, 'Move', näytetään punaisella ulkokehällä, täysi ympyrä tarkoitttaa että käyttäjän itsensä asettama kulutustavoite on saavutettu. Mittaus ja kulutuksen arviointi perustuu sykemittaukseen ja liikeanturin dataan.

Liikunta, 'Exercise', näytetään vihreällä keskikehällä. Kehä täyttyy ja tavoite on saavutettu kun liikuntaa on tehty 30 min. päivässä.

Seisominen, 'Stand', näytetään turkoosinsinisellä sisäkehällä. Tavoite saavutetaan kun kellon käyttäjä on muistanut seistä vähintään minuutin joka tunti 12 peräkkäisenä tuntina. Mittaus perustuu kellon liikeanturiin ja ehkä myös puhelimen gyroskoopin dataan.

Näistä ominaisuuksista ja muista kellon sovelluksista kerron tarkemmin seuraavassa blogissani.

Kuva: Applen Activity ja Fitness -sovellukset ovat järjestelmä, jossa Apple Watchin ja iPhonen tuottama data yhdistetään erinäköisiksi näytöiksi molempien laitteiden ruuduille.

Applen Health sovellus on terveysdatan syöttämiseen, keräämiseen ja visualisointiin tarkoitettu sovellus. Apple Watch:ia ei välttämättä tarvita sovelluksen käyttöön, vaan sovellus on pikemminkin rajapinta jonka avulla tiedot siirretään Applen pilvipalveluun, iCloudiin.

Kuva: Applen Health-sovellus. Sovellus kerää dataa eri lähteistä, ja antaa käyttäjän myös itse syöttää tietoja. Tiedot tallennetaan iCloudiin, ja käyttäjä voi antaa myös muille sovelluksille oikeuden käyttää tallennettuja tietoja.

Yhteensopivuus jo olemassaolevien sovellusten kanssa

Useat eri sovelluskehittäjät ovat jo ilmoittaneet tukevansa Applen HealthKit rajapintaa ja tallennusmahdollisuutta (mm. RunKeeper, Withings, iHealth) ja urheiluvalmistajista Nike. Merkittävää on myös huomata että isoista terveyden ja hyvinvoinnin toimijoista yhdysvaltalainen Mayo Clinic -säätiö tekee yhteistyötä Applen kanssa, Applen mukaan muita on tulossa. Terveystietojen käytön kontrolli on Applen mukaan käyttäjällä; käyttäjän pitää erikseen sallia kolmannen osapuolen sovellusten käyttöhyväksyä jos haluaa. Huomattavaa kuitenkin on, että tiedot ovat joka tapauksessa tallennettuna iCloudiin.

Markkinoilla veikataan että Applen rajapinta vetää puoleensa niin ohjelmisto- kuin laitekehittäjiäkin, sillä se tarjoaa yhtenäisen alustan usealle sovellukselle ja niiden keskenäiselle tiedonsiirrolle. Kehitystä ja käyttäjämääriä rajoittaa Applen markkinaosuus ja laitteiden hankintahinta sekä saatavuus. Applen iPhonen eri versiot tavoittavat 15% älypuhelimien käyttäjistä maailmanlaajuisesti, kelloa saa vasta tammikuussa 2015, ja se vaatii parikseen Applen iPhonen. Myös tietoturva herättää kysymyksiä: luottavatko kuluttajat iCloudin tietoturvaan, ja entäpä sitten kun kolmannen osapuolen sovellukset haluavat käyttää tervystietoja?

Laitteiden hinta ja saatavuus Suomessa

Applen iPhone 6:den myynti alkaa Yhdysvalloissa ja 11 muussa maassa 19.9. Suomi ei kuulu näiden maiden joukkoon. Muut maat seuraavat perässä Applen mukaan 'pian'.

Apple Watch:ia saa ensi vuoden tammikuusta alkaen.Se tarvitsee parikseen yhteensopivan iPhonen, tuetut mallit ovat 5, 5c, 5s, 6, ja 6 Plus.

Hinnoittelu on vähintäänkin mielenkiintoinen: Apple ilmoitti puhelimien hinnat alkaen hinnoiksi (edellyttää 2 vuoden operaattorisopimusta) $199 iPhone 6:lle, $299 iPhone 6 Plussalle, ja $349 Apple Watchille. Erityisen huomionarvoista on, että iPhone 5c:tä tarjotaan operaattorisopimuksella ilmaiseksi! Applen tarkoituksena lienee tällä vauhdittaa kellon myyntiä, tyhjentää olemassa olevat varastot nopeasti, ja kasvattaa älypuhelinten markkinaosuuttaan nykyisestä 40% siirtämällä Android- ja peruspuhelimien käyttäjiä omaan ekosysteemiinsä.

Kuva: Applen iPhonen uudet hinnat 2-v. operaattorisopimuksella USA:ssa.

Stay tuned for more!



Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

torstai 10. heinäkuuta 2014

Suunto julkaisi tänään uuden version lippulaivamallistaan - Ambit 3

Suunto Ambit3. Kuva: DC Rainmaker.
Suunto julkaisi tänään uuden version lippulaivamallistaan - Ambit on nyt jo järjestyksessään kolmas.

Suunnon uusi Ambit3 sisältää koko joukon kiinnostavia ominaisuuksia - suurin hyöty tulee sen kyvystä integroitua Bluetoothin yli kännykkään. Harjoitteludatan saa kuvien ja videoiden päälle, kännykän viestit tulevat kelloon, kellossa on aktiivisuus(askel)mittari, sykemittaus on nyt myös uidessa, jne. Hyvää työtä Suunnolta ja oikeaan suuntaan ollaan menossa!

DC Rainmaker kertoo blogissaan lisää:

http://www.dcrainmaker.com/2014/07/suunto-ambit3-multisport.html

Miksi sinulla on isot pakarat, karvaton iho, lyhyet varpaat ja rennot hartiat?


Kuva: fitneAss.com

Otamme jotkut asiat vartalossamme niin itsestään selvinä, että harvoin ajattelemme miksi vartalomme on sellainen kuin se on. Miksi olemme karvattomia? Miksi kuljemme kahdella jalalla? Miksi jalat ovat sellaiset kuin ovat? Käykin ilmi että olemme maailman parhaita kestävyysjuoksijoita!

Juoksemme helposti pidemmälle kuin lemmikkikoiramme. Luonnossa hyeenat ja sudet voivat juosta 15-20 km päivässä, hevonen toistuvasti n. 20 km päivälenkkejä. Ihminen puolestaan juoksee suhteellisen pienellä harjoittelulla maratonin, ja on jopa päihittänyt hevosen kisassa tällä matkalla! Miten ihmeessä?!

Ihminen voi juosta maratonin nopeammin kuin hevonen, erityisesti silloin kun maasto on vaihtelevaa, ja ilma kuuma. Kuva: The Telegraph

Oheisessa Smithsonian Institutionin lyhyessä videossa saatu kiteytettyä hyvin pari asiaa ihmisen evoluutiosta ja juoksemisesta, kehityksestä joka alkoi Afrikan savanneilla n. 2 milj. vuotta sitten.


Ihmiselle ainutlaatuinen akillesjänne palauttaa jopa 35% energiaa askelluksessa, Muilla ihmisapinoilla vastaavaa jänne on paljon pienempi. Varpaat ovat lyhyet, koska pitkistä varpaista ei ole hyötyä juostessa, ihmisillä on suuret pakaralihakset, sillä niitä tarvitaan jalkojen ja ylävartalon tasapainottamiseen juoksussa. Niska-hartiaseutu on kehittynyt liikkumaan reilusti taakse tasapainottamaan pään eteepäin suuntautuvaa liikettä. Lantion ja ylävartalon liikkuvuus sekä vastakkainen kierto estää meitä kaatumasta juostessa. Ja verrattuna muihin eläimiin, meillä on paljon punaisia, 'hitaita', lihassoluja jotka soveltuvat pitkäkestoiseen rasitukseen.

Kuva: Ihmisen ja simpanssin ruumiin rakenteelliset erot voidaan selittää ihmisen kyvyllä juosta pitkiä matkoja. Simpanssi voi edetä kahdella jalalla vain lyhyitä matkoja. Ihmiskeho soveltuu juoksuun huomattavasti paremmin.
Olemme myös tehokkaita jäähdyttämään itseämme. Ihmisellä on jopa viisi kertaa enemmän hikirauhasia ihossaan kuin muilla ihmisapinoilla, ja karvattomalta iholta hiki haihtuu tehokkaasti. Molemmilla kerroilla kun ihminen on voittanut hevosen maratonilla, ilma on ollut kuuma ja kuiva. Hevonen tuottaa lämpöä kolme kertaa enemmän kuin ihminen, ja vaikka se hikoileekin ihmistä enemmän, hevosen iho yrittää haihduttaa pinnaltaan kaksi ja puoli kertaa enemmän lämpöä. Meillä on siis kuumassa etu puolellamme! (Lähde: BBC).

Vartalosi on parasta mitä tällä planeetalla on pitkille juoksulenkeille tarjota - eli kuumia, pitkiä, hikisiä, mutta samalla nautinnollisia kesälenkkejä kaikille täydellisille juoksijoille! :)


Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Google julkaisi Google Fitin ja Android Wearin. Mitä ne ovat ja mitä niillä voi tehdä?

Tänään (25.6.2014) Google julkaisi Google I/O-tapahtumassaan Android Wear -ohjelmiston ja ohjelmistokehitysympäristön sekä Google Fit -ohjelmistorajapinnan joka tulee piakkoin myös kehittäjien saataville.

Android Wear -ohjelmistokehitysympäristö
Samassa tapahtumassa laitevalmistajat julkaisivat Weariin pohjautuvia tuotteita: LG G Watch, Samsung Gear Live, ja Motorola Moto 360 -älykellot. Matkapuhelimen käyttäjä vilkuilee puhelintaan keskimäärin 126 kertaa päivän aikana, joten uudelle vilkuilukäyttöliittymälle on tilausta. Sykemittaus ja askelmittaus ovat ilmeisiä ominaisuuksia joita Wearin avulla voidaan hyödyntää.



LG G Watch. Älykello, jossa on sovellettu Google Wear -ohjelmistotekniikkaa.

Motorola Moto 360. Älykello, jossa on sovellettu Google Wear -ohjelmistotekniikkaa.

Google Wear on siis uusi ohjelmistorajapinta jonka avulla kehittäjät voivat tehdä sovelluksia älykelloihin ja rannekkeisiin, mutta myös muihin laitteisiin. Kehittäjille tarjotaan ohjelmointirajapinta puhe- ja äänikomennoille, sekä ilmoitusten käsittelylle. Myös virrankulutuksen pitäisi olla pienempi kuin esim. Samsung Gearissa joka kärsi perus-Android-alustan virransäästöominaisuuksien puutteesta pienlaitteille.

Voi olla että tästä on isosti hyötyä kuluttajille, pieni näyttö pakottaa kehittäjiä tuomaan näytölle vain kaikkein oleellisimman tiedon, ja helppokäyttöisyys on kova sana kuluttajien valitessa sovelluksia kellohinsa.

Google Fit kerää terveysdataa useasta lähteestä

Merkittäviä health & fitness -yrityksiä lähdössä mukaan Google Fit -leiriin.
Google Fit -rajapintaan ovat lähdössä mukaan mm. Adidas, Asus, HTC, Intel, LG, Withings, Mio, Motorola, Nike, Noom, Runtastic, RunKeeper, Polar. Tästä joukosta Samsung loistaa poissaolollaan eikä ihme, sillä Google Fit tarjoaa APIn joka kerää dataa useammasta eri sovelluksesta ja laitteesta, aivan samoin kuin Applen Health Kit ja Samsungin Health API. Suomalaista kiinnostaa varmasti myös Polarin mukanaolo, sekä se että Suunto ja Garmin eivät ainakaan vielä ole Google-leiriin ilmoittautuneet.

Tässähän suorastaan odottaa Microsoftin vastavetoa...


Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

Merkittävä uutuus: kaunis ja käytännöllinen aktiivisuusmittari? Withings Activité

Ranskalainen yritys, Withings, julkaisi eilen 24.6.2014 uuden tuotteen Activitén, aktiivisuusmittarin joka näyttää tyylikkäältä rannekellolta, ja onkin sellainen. Mutta lisäksi se on yhteensopiva iPhone-sovelluksen kanssa Bluetooth-yhteyden kautta, mittaa unta, toimii herätyskellona ja sitä voi käyttää uidessa. Viisi seikkaa mitkä tekevät tuotteesta erityisen kiinnostavan, ja erottavat sen muista aktiivisuusmittareista:

  1. Aktiivisuusmittari näyttää tyylikkäältä sveitsiläiseltä rannekellolta koska se on sellainen. Ainoastaan sen käyttäjä tietää sen muista ominaisuuksista. Sopii siis muillekin kuin 'mittarihörhöille'.
  2. Aktiivisuudenosoitin on analoginen viisari joka näyttää helposti päivän aikana saavutetun aktiivisuuden määrän.
  3. Toimii paristolla, jonka kestoajaksi luvataan yksi vuosi! Muita mittareita piinaava jatkuva latailu on historiaa.
  4. On langattomasti yhteensopiva älypuhelimen kanssa (iPhone + Bluetooth LE) ja sitä kautta edelleen tulokset tallentuvat nettiin.
  5. Tunnistaa automaattisesti käyttäjän aktiivisuus tilan, uinti, kävely, juoksu, uni.  
Koska olen jo valmiiksi Withings tuoteperheen käyttäjä (vaaka, verenpainemittaus), maltan tuskin odottaa kunnes saan tämän käsiini. Tuote tulee myyntiin tämän vuoden (2014) syksyllä.





Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Ylen Aamu-TV ke 11.6. klo 8.48 Onko kehonmittauksesta hyötyä?


Lyhyesti sanottuna: on! :)
Pitempi vastaus ja televisiossa nähdyt mittalaitteet ja sovellukset on päivitetty aiempaan blogitekstiini: Miksi mittaan itseäni?

Tämän päivän TV-esiintymiseni katsottavana Yle Areenassa.


http://areena.yle.fi/tv/2302392




Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Applen HealthKit ja terveyden ohjelmointirajapintojen hajaannus



Apple julkaisi ma 2.6. vastavetonsa terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmointirajapintoihin - HealthKitin.

Samung ehti vähän aiemmin jo SAMIllaan, ja Microsoftilta on ollut jo pitkään ulkona HealthVault. Uskoisin että Apple vetää kehittäjiä puoleensa, mutta tilausta rajapintojen hallintaan on edelleen, sillä kaikki eivät tule Applen tuotteita ostamaan. Yksi lupaavimmista rajapinnoista kuluttajasegmenttiin onkin Validic joka yhdistää eri rajapintoja.

Yhdysvaltalaiset terveydenhuollon isot toimijat, yritykset ja vakuutusyhtiöt kehittävät myös kilvan omia rajapintojaan. Veikkaan että diversio jatkuu vielä noin vuoden verran ennenkuin päitä putoaa ja konversio alkaa - mutta mihin suuntaan?

Itse peräänkuuluttaisin kansainvälistä standardia, mutta siihen menee optimistisestikin ajatellen vähintään viisi vuotta. Siinä välissä riittää ainakin ohjelmistoinsinööreille ja -testaajille kehitystyötä, ja loppukäyttäjät eivät valitettavasti pääse palveluista nauttimaan täysin rinnoin eivätkä palvelunkehittäjätkään saa niin suurta käyttäjämäärää kuin haluaisivat.

Suomessa kansallisen näytön paikka? Vai seuraammeko mitä Virossa tehdään?


torstai 29. toukokuuta 2014

Miksi mittaan itseäni?



Ohessa lisätietoa itsestäni ja yrityksestäni. Lue toki muitakin blogitekstejäni; niihin pääset tutustumaan sivun vasemmalla puolella olevista linkeistä!

Digital Health Solutions Oy

Perustin yritykseni Digital Health Solutions Oy:n auttamaan ja tukemaan suomalaisia PK-yrityksiä laajentumisessa kansainvälisille markkinoille. Lisäksi koulutan terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan ammattilaisia alan uusien digitaalisten laitteiden ja palveluiden soveltamiseen ja käyttöön. Blogini kautta kirjoitan digitaalisen terveyden tiimoilta myös ihan kenelle vain aiheesta kiinnostuneelle alan uusimmista käänteistä.

Yhteydenotot, koulutus- ja esiintymispyynnöt sähköpostitse: digiterveys@gmail.com.

Julkiset esiintymiset

Olen ollut aiemmin esillä tänä vuonna

to 12.6.2014 Kemia-lehden pääkirjoitus "Älyn marginaalissa"
ke 11.6.2014 Yle Aamu-tv klo 8:48 "Onko kehon mittauksesta hyötyä?" yhdessä liikuntatieteen tohtori Minna Tanskasen kanssa.
ti 10.6.2014 esitys, "What Happens Next in Quantified Health?" Aalto-yliopistolla Upgraded Life-festivaaleilla 
to 5.6.2014 esitys ActPROn Wellbeing in Organizations-foorumissa "Miten organisaatio voi hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden dataa organisaation toimintakyvyn varmistamiseksi? - Esimerkkianalysointi n. 1000 henkilön tutkimusdatasta"
to 29.5.2014 Helsingin Sanomien artikkeli "Miehestä mittaa"
ti 22.4.2014 radiohaastattelu YleX Etusivu
to 10.4.2014 esitys ActPROn Wellbeing Professionals Forumissa "Miten teknologia tukee hyvinvointivalmennusten kehittämistä?"
to 27.3.2014 artikkeli Kauppalehti: Teknologia tulee iholle
ke 5.3.2014 esitys Future Female Meetup-tilaisuuden pääpuhujana: "What is wearable technology? What are the current trends and what will wearable future be like?"
ke 5.2.2014 esitys ActPROn Wellbeing in Organizations-foorumissa "Hyvinvointiohjelman mittareita – Wellness 360° Indeksi"

seuraavat julkiset esiintymiset

TBA

Miksi mittaan itseäni?

Olen mitannut itseäni vuodesta 1997 - ostin silloin ensimmäisen sykemittarin, Polar Coachin. Siitä lähtien olen seurannut enemmän tai vähemmän itseäni eri mittalaitteilla. Laitteista minulle on ollut konkreettista hyötyä seuraavasti:
  • Olen ollut täysin terve jo 830 peräkkäistä päivää!
  • Tuoreimman kuntotestin mukaan fyysinen kuntoni vastaa 18-vuotiaan hyväkuntoisen miehen kuntoa!
  • Kehoanalysaattorin jatkuva käyttö ja ruokapäiväkirjan pitäminen mobiililaitteella auttaa painon hallintaan. Rasvaprosenttini on pysyy haluamissani rajoissa - tällä hetkellä se on n. 14 %.
  • Mittaaminen ja ruokavalion säännöllinen seuraaminen auttaa parempiin ravintotottumuksiin. Olen vähentänyt ravinnosta suolan, maitotuotteiden, tyydyttyneiden rasvojen, punaisen lihan, sokerin ja alkoholin kulutusta ja lisännyt kasvisten, hedelmien, marjojen, pähkinöiden, kasvisrasvojen, kalan ja kanan osuutta.Tulokset näkyvät hyvällä tavalla kehon rasvaprosentissa, verenkiertoelimistön kunnossa, verenpaineessa, henkisessä hyvinvoinnissa, lihaskunnossa ja aerobisessa suorituskyvyssä.
  • Lihaskuntoharjoittelusta on tullut mielekkäämpää ja tehokkaampaa mobiililaitteen treenipäiväkirjan avulla. Treeni on helppo pitää nousujohteisena kun harjoittelupainojen kehittymistä voi seurata helposti. 
  • Juoksuharjoittelu on muuttunut rasittavasta puurtamisesta hauskaksi - verkosta saa mobiiliin tallennettua treeniohjelmat, juoksutreenin vaikutusta ja rasittavuutta voi seurata treenin aikana, laitteiden ja mittausten ansiosta juoksutekniikka on kehittynyt tehokkaaksi ja vähemmän loukkaantumiselle alttiiksi
  • Unimittaus on auttanut nukkumaan enemmän sekä kiinnittämään huomiota unen laatuun. Olen mittausten ansiosta levänneempi ja virkeämpi kuin aiemmin.
  • Stressin ja tunteiden kirjaaminen mobiiliin ja stressimittausten tekeminen sydänkäyrästä on auttanut kiinnittämään huomiota elämänhallintaan ja tunnistamaan mielipahaa aiheuttavat tilanteet ja niiden syyt. Olo on positiivisempi ja onnellisempi kielteisten tunteiden ja stressin tunnistamisen ja niiden ennaltaehkäisyn ansiosta.
Millä mittaan itseäni?

Säännöllisesti käytän tällä hetkellä seuraavia mittalaitteita ja apuvälineitä. Suositusohjevähittäishinnat ohessa. En ole saanut miltään valmistajalta tukea laitteiden ostamiseen, enkä myöskään saa rahaa oheisessa listassa olevien laitteiden mainostamisesta.
Mobiililaitteina minulla on käytössä iPhone 4, Samsung Galaxy S4 Mini, Nokia Lumia 820, Nokia N9 ja Nokia N8.

Mobiilisti käytän säännöllisesti seuraavia sovelluksia

Withings
Omegawave
Wellmo
HeiaHeia!
Runkeeper
Gym Hero
Mbody
Emotion Tracker
Bodymedia
Taltioni


Datan tallentamista ja analysointia varten käytän seuraavia pilvipalveluita

Movescount (Suunto, Mbody)
Runkeeper
HeiaHeia!
Withings
Wellmo
Taltioni


Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko

digiterveys@gmail.com

(c) Pekko Vehviläinen

(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

tiistai 20. toukokuuta 2014

Helsinki City Run 2014 - Formulakuskin silmin!



Lähdin tavoittelemaan uutta ennätystä Helsinki City Runille 2014. Tähtäimessä oli juosta puolimaraton aikaan 1:52:00 ja nipistää edellisestä ennätyksestä kuutisen minuuttia pois. Pakkasin mukaan matkaan täyslaidallisen mittareita, Suuntoa, Bodymediaa, iPhonea ja GoProta - ja sain tästä yhdistelmästä aikaan F1-kisaa muistuttavan videon kun lätkäisin datat videokuvan päälle!


Mitenhän Digitohtorin kisassa kävi, syntyikö uusi ennätys vai jäinkö ns. mutasarjaan? Katso vlogini ja kummastele itse!


Hätäisimmille linkit juoksun dataan:

Loppu- ja väliaikani
Suunto Ambitin tuottama Movescount.com-data


Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

lauantai 10. toukokuuta 2014

maanantai 5. toukokuuta 2014

Ruokavalio biteiksi ja rantakuntoon!


Menestyvällä miehellä ja naisella on nykyisin lihakset ja urheillullinen kroppa yökerhon VIP-kortin ja urheiluauton sijaan. 

Trendikkäänä miehenä minäkin halusin kiristää itseäni kesäkuntoon parin rasvaprosentin verran, ja ainoastaan yhdessä kuukaudessa - onnistuinko? Ja oliko uudesta teknologiasta apua? 

Uusi teknologia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia painonhallintaan, ja palvelun lajikirjo on runsas. Herääkin kysymys, mitä kaikkia palveluita on tarjolla ja miten niitä pitäisi käyttää? Painoon vaikuttaa nimittäin tietenkin ruokavalio ja liikunta, mutta miten energiankulutusta oikeastaan mitataan? Ja minkä laatuista ruuan pitäisi olla tehokkaaseen painonhallintaan? 

Kuinka paljon energiaa kulutan päivässä?

Painonhallinan kannalta olisi hyödyllistä tietää oma perusaineenvaihdunnan (tai lepoaineenvaihdunnan) taso. Kulutamme nukkuessammekin energiaa hengitykseen, perusaineenvaihduntaan ja solujen uusiutumiseen. Kun tiedän perusaineenvaihduntani ja kuinka paljon olen päivässä liikkunut voin arvioida kuinka paljon voin syödä joko kasvattaakseni tai pudottaakseni painoani.

Energian kulutus päivässä on siis yksinkertaisesti: perusaineenvaihdunta + liikunnan määrä.

Mitkä tekijät vaikuttavat perusaineenvaihduntaan?

Perusaineenvaihduntaan vaikuttavat
  • vartalon koko ja paino
  • vartalon koostumus ja lihasten määrä
  • ikä (aineenvaihdunta hidastuu ikääntyessä)
  • sukupuoli (miesten aineenvaihdunta on yleensä nopeaampi kuin naisten)
  • terveydentila (stressi, lääkitys, raskaus ja hormonaaliset häiriöt)
  • perimä

Miten perusaineenvaihduntaa arvioidaan tai mitataan?

Tanita BC-418 keho-
analysaattori
Perusaineenvaihdunta (Basal metabolic rate, BMR) on se energia, joka kuluu välttämättömiin elintoimintoihin lepotilassa paaston aikana. Perusaineenvaihdunnan mittaus tehdään nukkumalla ensin 8 tuntia, ja paastoamalla sitten 12 tuntia ennen mittausta. Summittaisempi mittaus on lepoaineenvaihdunnan (Rest Metabolic Rate, RMR) mittaaminen jossa riittää että ollaan levossa kun mittaus tehdään.

Mittausten eroista ja lepoaineenvaihdunnan arvioimisesta voi lukea lisää oheisista linkeistä: perus- ja lepoaineenvaihdunnan mittaaminen ja julkaisusta.

Tutkimusten perusteella on muodostettu kaavat, joita netin sivustoilla on mahdollista käyttää. Laskurit nimittäin antavat arvion perus- tai lepoaineenvaihdunnasta niihin syötettyjen parametrien perusteella. Bodybuilding.com-sivusto on kerännyt koko joukon näitä laskureita, joiden avulla sain arvion omaksi perusaineenvaihdunnakseni välille 1 800 - 2 100 kcal. Korkein arvo otti huomioon ilmoittamani rasvaprosentin (15 %). Tämänhetkinen terveydentila, sekä perimän vaikutus jää laskureilta huomoimatta.

Lääketieteellisten, valvoituissa olosuhteissa tehtyjen mittausten pitäisi tietenkin kertoa parhaiten perusaineen vaihdunnan taso, mutta peruskuntoilijalle tämä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan. Eri kuntokeskukset ja lääkäriasemat antavat mahdollisuuden mitata leopoaineenvaihduntaa eri laitteilla. Edellisessä blogissani kävin mittaamassa itseni Aino Health Managementin Tanita BC-418-kehoanalysaattorilla, joka mittasi lepoaineenvaihdunnakseni 2 200 kcal, mutta siinä mittauksessa oli ilmeisesti hieman virhettä rasvaprosentin mittaamisen suhteen.

Breezing mittaa perusaineenvaihdunnan
hengityksestä
Ammattikäyttöön suunnattujen kehoanalysaattoreiden lisäksi uusi teknologinen rynnistys tuo enemmän kuluttajille suunnattuja mittareita lepoaineenvaihdunnan mittaamiseen. Uusi, mielenkiintoinen laite on nimeltään Breezing, joka mittaa lepoaineenvaihdunnan epäsuorasti alle kahdessa minuutissa hengityksestä seuraamalla hapen kulutusta ja hiilidioksidin tuottoa. Odotan mielenkiinnolla sen markkinoille tuloa.

Miten kirjata ja mitata päivän aikana syöty ruoka? 

Vanhakantainen tapa on tietysti kirjata ateriat vaikka ruutuvihkoon, ja sitten hakea netistä tai kirjallisuudesta ravintoarvot ja laskea ne yhteen. Mutta kovin hankalaksi menee. 

Onneksi meillä on netti! Suomessa suosittu netin ruokapäiväkirja on Kiloklubi.fi, johon on jo rekisteröitynyt yli 210 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, tosin tarkkoja tietoja aktiivisista käyttäjistä ei ole saatavilla.

Kiloklubiin syötetään perustiedot, pituus, paino, ikä, sukupuoli, sekä arvioidaan työn rasittavuus ja aktiivisuustaso. Kiloklubi ottaa huomioon myös syödyn ruuan vaikutuksen ruuansulatukseen, ts. kuinka paljon energiaa kuluu aterian sulattamiseen, ja näistä arvoista Kiloklubi laskee perusaineenvaihdunnan. Tarkkoja kaavoja ei tosin ilmoiteta, ja liikuntasuoritus jaetaan tasaisesti koko viikolle, eikä yhdelle päivälle. Tällä perusteella Kiloklubi arvio päiväkulutuksen.

Verrattuna kansainvälisiin ratkaisuihin Kiloklubi on kuitenkin hieman kömpelö, mobiilikäyttöliittymä puuttuu, ja lisäksi liikunnatkin joutuu syöttämään käsin.

Mobiilisovellus helpottaisi kovasti ruokatietojen syöttöä, sillä välipalaa haukatessa ei ole aina mahdollista päästä koneelle, ja yllättävän helposti päivän aikana syödyt ruuat unohtuvat. Web-käyttöliittymän käyttö taas puhelimen ruudulta ei ole kovin kätevää.

Kuitenkin netin ääressä ollessa Kiloklubi.fi on hyvä, ja varsinkin jos ei muita palveluita jo painonhallintaan käytä, voi Kiloklubi.fi olla oikea ratkaisu. Lisävalttina palvelussa on, että se sisältää hyvin monen Suomessa myytävän tuotteen tiedot jo valmiina.

Entäpä liikunnan kirjaaminen?

Liikunnan kirjaaminen on sekin välttämätöntä jos painon hallinan kanssa on tosissaan. Kiloklubi antaa myös tähän mahdollisuuden. Palvelun lajikirjo on runsas, ja riittää kun valitsee lajin ja antaa liikuntasuorituksen keston, niin ohjelma laskee syötettyjen henkilön perustietojen perusteella kulutetut kalorit.

Toisaalta ongelmallista on jos on ollut jo pitkään yhden tai useamman liikuntapalvelun kuten Sports Trackerin, Endomondon, Fitbitin, jne. käyttäjä. Kiloklubiin joutuu tällöin syöttämään tiedot useampaan kertaan, mutta jos käsin syöttämisen jaksaa tehdä, on Kiloklubi kokonaisvaltainen, ja hyödyllinen palvelu.

Bodymedia FIT: palvelu jossa yhdistyvät energiankulutuksen ja liikunnan mittaus sekä ruokapäiväkirja.

Bodymedia FIT mittaa useampaa
asiaa, ja siihen on myös yhdistetty
ruokapäiväkirja
Onko olemassa palvelua, jonka avulla saisi kätevästi mitattua sekä energiankulutusta että liikuntaa? Sellaista johon saisi sisällettyä ruokapäiväkirjakin, ja palvelu saisi mielellään liittyä myös muihin liikuntapalveluihin.
Etsin tällaista palvelua jo pari vuotta sitten ja silloin tutustuin Bodymedia-nimiseen yritykseen, joka tarjoaa kuluttajakäyttöön olkavarteen kiinnitettävän mittalaitteen joka mittaa energiankulutusta ja liikettä. 

Palvelun mobiilisovellus on yhteydessä mittalaitteeseen, ja mobiilisovelluksen avulla voi kätevästi kirjata ylös syömänsä ateriat. Kaikki data tallentuu pilvipalveluun, jossa tietoja voi tarkastella tarkemmin. Bodymedia yhdistyy myös moneen muuhun palveluun kuten RunKeeper-juoksusovellukseen ja Withings-internet vaakaan.

Normipäivän ruokavalio - tavoitteena tasainen veren sokerin taso

Pyrin syömään kuusi kertaa päivässä, pieniä annoksia. 2-3 tunnin ruokailutiheydelllä ja pienillä, proteiinipitoisilla annoksilla on useita etuja: verensokeri pysyy tasaisena, ja lihaksille on jatkuvasti tarjolla rakennusaineita, proteiinista pilkottuja aminohappoja. Kun verensokeri ei heilahtele, nälkä pysyy loitolla, ja ylimääräinen verensokeri ei varastoidu rasvaksi. Jokaisella aterialla nautittu proteiini puolestaan edesauttaa laihtumista: proteiinin syöminen vapauttaa haimasta insuliinin lisäksi glukagoni-nimistä hormonia.

Glukakoni aikaansaa yhdessä adrenaliinin kanssa maksassa reaktion, jossa maksaan varastoitunut glykogeeni vapautuu glukoosiksi. Glukakoni vaikuttaa myös munuaisiin, jolloin ne poistavat elimistöstä ylimääräisen nesteen ja suolan, se hidastaa kolesterolin ja triglyseridien tuotantoa, rentouttaa valtimon seinämiä, pudottaa verenpainetta, ja vapauttaa rasvasolujen rasvaa käytettäväksi energian lähteenä. Lähde: Eades, Michael R.; Eades, Mary Dan (2009-10-21). Protein Power: The High-Protein/Low-Carbohydrate Way to Lose Weight, Feel Fit, and Boost Your Health--in Just Weeks! (Kindle Locations 730-733). Random House Publishing Group. Kindle Edition.

Proteiinin saanti on siis tärkeää. Normaalisti syön aamiaisena kananmunan valkuaista eri muodossaan, tai vaikkapa cashew-pähkinöitä, välipalaksi syön paremman puutteessa proteiinipatukan, lounaalla proteiinipitoisen salaatin, jälleen proteiinipitoisen välipalan. Päivälliseksi syön usein kalaa tai kanaa. Iltapala on niin ikään proteiinipitoinen. Ja toisinaan tulee juotua lasillinen viiniä tai olutta, esimerkkipäivänä molempia. 

Normipäivän ruokavalioni.
Esimerkkipäivän ruokavalio ei kuitenkaan ollut mitenkään ideaalinen, aamupala jäi turhan pieneksi, välipalat olivat kiireessä syötyjä proteiinipatukoita, hedelmät, vihannekset ja kuidut jäivät turhan vähälle. Mutta proteiinia tuli kyllä riittävästi, ja rasvat olivat pääosin hyvälaatuisia.

Koko kuukauden ruokavalioni

Jos ja kun jaksan kirjata kaiken syömäni ylös, saadaan jo melko hyvä käsitys siitä mistä ruokavalioni koostuu, ja mitä siinä ehkä pitäisi muuttaa.

Bodymedia näyttää koosteen:

Huhtikuun ruokavalio Bodymedian raportissa.

Huhtikuussa söin proteiinia keskimäärin 154 g päivässä, joka on kutakuinkin haluamani määrä, n. 2 g proteiinia painokiloa kohden. Tämä siksi että käyn salilla neljästi viikossa, sekä juoksen yhtä monta kertaa. Lihakset siis kuluvat ja vaativat jatkuvasti proteiinia. Hiilihydraatit olen vienyt melko alas, tarkoitus kun kerran oli kiristää kroppaa parin prosentin verran. Kuitua syön liian vähän, Valtion ravitsemuslautakunnan suositus on 3 g / MJ, eli minulle n. 30 g (huhtikuussa päivää kohden tuli n. 17 g). Syömäni rasvan määrästä sain n. 30 % kokonaisenergiasta, joka on suositusten mukainen. 

Bodymedia kertoo ravinnon suolapitoisuuden natriumin määränä, ruokasuolaksi muutettuna 1 g natriumia vastaa 2,5 g ruokasuolaa. Syömäni suolan määrä on siis yli 8 g vuorokaudessa, joka on yli Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten, 5 g. Pitää siis kiinnittää siihen huomiota, ja tuo taitaa näkyä verenpaineessakin, yläpaineeni on yleensä lähellä 130 mmHg.

Alkoholia kului huhtikuussa enemmän kuin oli tarkoitus, sekä pääsiäisenä että vappuna kului muutama annos, lisäksi huhtikuun alussa oli yksi ravintolailta. Myös viikolla kului alkoholia silloin tällöin, joten sen kulutusta voisin kieltämättä hieman vähentää. 

Päiväkulutus - kuinka paljon energiaa kuluu päivän mittaan

Liikun paljon yleensä kahdeksan treeniä päivässä, hyötyliikunta päälle. Yhteensä keskimäärin n. 2 tuntia 15 minuuttia päivittäin. Yhteensä energiaa kului n. 3 000 kcal päivässä. Kun taas syömäni ruuan energiasisältö jäi n. 2 300 kcal:iin, vajetta tuli n. 700 kcal päivää kohden.

Yhteenveto energiankulutuksestani huhtikuussa 2014

Yhdessä kilossa rasvaa on n. 7 700 kcal energiaa. Huhtikuun aikana poltin 30 x 700 kcal eli yhteensä 21 000 kcal energiaa, ja kun pidin huolta liikunnasta ja proteiinin saannista, niin mittaamani ja kirjaamani perusteella painoin olisi pitänyt pudota siis 21 000 kcal / 7 700 kcal/kg = 2,7 kg rasvaa.

Onnistuikohan?

Huhtikuun painokäyrä

Painoni oli huhtikuun alussa 82,0 kg, huhtikuun lopussa 79,6 kg, painoni putosi siis 2,4 kg ja rasvaprosentti n. 2 %. Rasvakiloina määrä on 82,0 kg * 0,17 - 79,6 kg * 0,15 = 2 kg. Onnistuin siis pudottamaan painoani lähes kokonaan rasvasta, ja samalla lihaskato jäi vähäiseksi. 

Mittari, ruokapäivä, ja teoria osuivat ilmeisen hyvin kohdalleen, ja pyykkilauta tuli samalla hieman terävämmin esiin. Missään vaiheessa huhtikuuta ei tullut nälkä, sillä tiheä proteiinipitoinen ruokailuväli takasi hyvän tuloksen.

Painonmuutokseni huhtikuussa 2014.

Rasvaprosenttini vaihtelu huhtikuussa 2014

Laihduttelusta painon hallintaan!

Painon hallinta ei loppujen lopuksi ole lainkaan vaikeaa - päinvastoin! Hieman vaivaa se nykyisin vaatii, ja perustietoa.

Suomalainen Kiloklubi.fi on askel oikeaan suuntaan, kunhan sinne kirjaa liikuntansa ja syömänsä ruuan säännöllisesti ja seuraa palvelun ohjeita, on kenen tahansa mahdollista päästä tavoitepainoonsa ja pitäytyä siinä.

Itse haluan tietää ja tuntea oman kehoni Kiloklubin tarjoamia menetelmiä paremmin, siksi olen valinnut nyt käyttööni Bodymedia FIT:in. En ole toistaiseksi löytänyt markkinoilta toista palvelua, joka yhdistäisi kulutusmittauksen, ruokapäiväkirjan, liikunnan ja painon mittauksen yhteen palveluun. 

Kuten tästä blogista käy ilmi, minun on palvelun avulla erittäin helppo hallita painoani ja jopa rasvaprosenttiani. Reipas liikunta ja järkevä ruokavalio takaavat onnistumisen.

Toki painonhallinta vaatii aluksi päivittäisen ruuan kirjaamisen palveluun, joka onnistuu kätevästi mobiilisovelluksen avulla, sekä jonkin verran ymmärrystä harjoittelusta sekä ravintotieteestä, lähinnä painonhallintaan vaikuttavien hormonien insuliinin, glukagonin, kortisolin ja adrenaliinin vaikutuksesta, mutta mitään rakettitiedettä tämä ei kuitenkaan ole - suosittelen perustiedon kartuttamiseen esimerkiksi kirjoja

Eades, Michael R.; Eades, Mary Dan (2009). Protein Power: The High-Protein/Low-Carbohydrate Way to Lose Weight, Feel Fit, and Boost Your Health--in Just Weeks! Random House Publishing Group. Kindle Edition. 

Sears, Barry (2009). The Omega Rx Zone. HarperCollins. Kindle Edition. 

Kuten huomaat, kun näet hieman vaivaa, niin sinunkin on mahdollista päästä haluamaasi tulokseen. Ne ilmaiset lounaat kannattaa siis jättää syömättä! :)



Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,
Pekko (digiterveys@gmail.com)


© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)
Digiterveys-blogini tarkastelee digitaalisen vallankumouksen vaikutusta terveyteen laajalti, mutta myös omakohtaisesti.

Pekko Vehviläinen

Olen koulutukseltani tekniikan tohtori ja lajivalmentaja (ju-jutsu), opiskelen ravintotieteitä yliopistossa sekä kuntoilen myös intohimoisesti! Haluan kertoa sinulle informatiivisesti terveyden digitaalisesta murroksesta. Tarkastelen blogissa uusimman teknologian vaikutusta omaan itseeni ja haluan tuoda omat kokemukseni sinunkin kommentoitavaksesi. Tervetuloa mukaan!

HeiaHeia!-treenilokini

Endomondo-lokini

Suosituimmat artikkelit

Networkedblogs

Sisällön tarjoaa Blogger.